Tutkimustaustaa

Highly Sensitive Person, HSP, on ihmistyyppi, jota yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron on tutkinut vuodesta 1991 lähtien. Aronin mukaan noin 15–20 % ihmisistä on erityisherkkiä. Hermoston ominaisuutena erityisherkkyyttä tutkitaan nimellä sensory processing sensitivity. Erityisherkkyyteen liittyy keskeisesti autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkä reagointi. Erityisherkkä voi reagoida hyvin voimakkaasti tilanteissa, jotka eivät herätä useimmissa minkäänlaista reaktiota. Myös keskushermostoa aktivoivat aineet, esimerkiksi kofeiini ja muut stimulantit, voivat aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Usein reaktiot ovat varsin näkymättömiä, esimerkiksi sydämen sykkeen kiihtymistä.

Temperamenttitutkimuksessa tätä piirrettä on tutkittu muun muassa estyneisyytenä (Jerome Kaganin tutkimukset) ja reaktiivisuutena. Aron on hyödyntänyt omassa työssään näitä tutkimuksia, mutta antanut niissä tutkituille piirteille positiivisemman ja kuvaavamman nimen. Elaine Aron on kuvannut erityisherkkyyttä myös toimintastrategiana, johon kuuluu reflektointi eli asioiden miettiminen sekä etu- että jälkikäteen. Erityisherkkien strategiana on tarkkailla ja valmistautua, mutta osa siitäkin tapahtuu puolitietoisena tai tiedostamattomana prosessointina. Ei-erityisherkkien toimintastrategia on kokeilevampi ja impulsiivisempi, koska virheet eivät merkitse heille samanlaista epäonnistumisen kokemusta kuin erityisherkille. Samankaltaiset toimintastrategiat on tunnistettu yli sadalta eläinlajilta.

Elaine Aron, The Highly Sensitive Person

Suomessa erityisherkkyyttä on tutkinut filosofian tohtori Sylvi-Sanni Manninen. Hän kehitti herkkyyttä mittaavan väri–muoto -havaintotestin 1950-luvulla Lontoon yliopistossa. Manninen nimitti löytämänsä herkän ihmistyyppin väri-ihmiseksi (englanniksi colour reactor). Hän käytti myös käsitteitä yliherkkä ja hypersensitive. 1960-luvulla Manninen perusti Väri-Instituutin Bostonissa. Se oli toimintaryhmä, joka kokosi herkkiä ihmisiä yhteen ja auttoi heitä tunnistamaan oman ominaislaatunsa. Suomessa Manninen jatkoi Väri-Instituutin toimintaa erityisesti julkaisutoiminnan muodossa. Vuonna 1999 hän julkaisi pääteoksensa ”Outolintu, erilainen – Tutkimusraportti yliherkästä väri-ihmisestä muotojen yhteiskunnassa”.

Sylvi-Sanni Manninen kuoli vuonna 2009. Hänen elämäntyötään jatkaa tietokirjailija ja herkkyysluennoitsija Janna Satri sekä Päivilän sanktuarin säätiö.

Päivilän sanktuarin säätiön tiedotussivut Facebookissa⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠