Erityisherkkyys ja eri diagnoosit
Erityisherkkyys ei ole diagnoosi vaan synnynnäinen ominaisuus. On kuitenkin diagnooseja, joiden piirteet muistuttavat erityisherkkyyden piirteitä. Alla on esitelty, mitä yhteistä eri diagnooseilla ja erityisherkkyydellä voi olla sekä miten erityisherkkyys eroaa niistä.
On hyvä muistaa, että ihmisellä voi erityisherkkyyden lisäksi olla myös erilaisia diagnooseja. Mikäli olet saanut jonkin diagnoosin ja käytät lääkitystä, on aina käännyttävä lääkärin tai psykiatrin puoleen tarkastettaessa lääkitystä tai diagnoosia. Lääkitystä ei pidä muuttaa omin päin.
Alla on listattuna erilaisia neuropsykiatrisia piirteitä ja diagnooseja, ja olemme myös lyhyesti koonneet niiden eroja ja yhteneväisyyksiä suhteessa erityisherkkyyteen. Nämä ovat suppeita ja yleisiä kuvauksia, joten tutustuthan alojen asiantuntijajärjestöjen materiaaleihin ja verkkosivuihin saadaksesi lisätietoa.
1. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
2. ADHD ja ADD
3. Masennus
4. Kaksisuuntainen mielialahäiriö
5. Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko (agorafobia)
6. Sosiaalisten tilanteiden pelko
1. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Yhteistä: Aistiherkkyys ja joskus poikkeavia reaktioita aistimuksiin, varovaisuus sosiaalisissa tilanteissa, vetäytyminen omiin oloihin.
Erilaista: Erityisherkkä lukee helposti sosiaalisia tilanteita ja tunnetiloja riippumatta siitä, kuinka seurallinen hän on. Erityisherkän kiinnostuksen kohteet eivät yleensä ole niin spesifejä kuin autismin kirjolla olevalla.
2. ADHD ja ADD
Yhteistä: Erityisherkkä on usein levoton rauhattomassa ympäristössä, stressaantuneena tai ylivirittyneenä. Silloin keskittyminen voi olla vaikeaa, asioiden unohtelu on yleisempää ja organisointi haastavampaa. Rauhattomassa ympäristössä erityisherkkä voi alisuoriutua luovuutta ja ajattelua vaativista tehtävistä.
Erilaista: Jos ylivirittyneisyyttä, ylirasittumista ja epäonnistumisen pelkoa ei ole, ja erityisesti kun erityisherkkä on rauhallisessa tilanteessa, edellä kuvattuja piirteitä ei esiinny. Toisin sanoen ympäristön rauhallisuus määrittelee pitkälti sitä, miten hyvin erityisherkkä kykenee keskittymään asioihin. Erityisherkkä varoo yleensä riskejä, eikä impulsiivisuus ole niin voimakasta.
3. Masennus
Yhteistä: Pohtiminen ja asioiden taakse jättämisen vaikeus, itkuherkkyys ja tunteellisuus. Erityisherkän mieliala voi vaihdella. Vastoinkäymiset tai surulliset tapahtumat vaikuttavat erityisherkkään usein keskimääräistä voimakkaammin ja pidemmän aikaa. Joillakin erityisherkillä on taipumusta pessimismiin ja murehtimiseen. Jos erityisherkkä ei ymmärrä itseään, hän voi kokea itsensä muita vähempiarvoiseksi ja vialliseksi.
Erilaista: Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon liittyy muitakin oireita kuin alakuloisuus, murehtiminen tai itkuisuus. Näitä oireita voivat olla muun muassa voimattomuus, elämänhalun puute ja hyvin synkät ajatukset.
4. Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Yhteistä: Tunteiden voimakkuus ja kiihkeys, kyky liikuttua voimakkaasti myönteisistä asioista, intensiivisyys, luovuus, monipuolisuus.
Erilaista: Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy muutoksia persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä. Myös masennusjaksot ja kohonneen mielialan jaksot ovat tyypillisiä.
5. Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko (agorafobia)
Yhteistä: Autonomisen hermoston voimakkaat reaktiot erityisesti erityisherkän ollessa ylivirittynyt, ylirasittunut tai stressaantunut: nopea pulssi, käsien tärinä, hengitysvaikeus, pahoinvointi, epätodellisuuden tunne, kontrollin menettämisen kokemus. Pelko, että reagoi voimakkaasti tietyissä tilanteissa, herkkyys kofeiinin vaikutuksille.
Erilaista: Rauhallisessa tilanteessa ja erityisherkän ollessa levollinen ylläkuvattuja oireita ei esiinny. Elimistön herkkyys reagoida voimakkaasti on erityisherkällä usein jo lapsena. Sairauksilla on usein selkeämpi alkamishetki ja/tai selkeitä pahenemisvaiheita.
6. Sosiaalisten tilanteiden pelko
Yhteistä: Introvertin erityisherkän korostunut sosiaalinen varovaisuus, sosiaalisten tilanteiden välttely, ujous (varovaisuuteen ja tarkkailuun liittyvä, opittu sosiaalisen arvostelun pelko). Esiintyminen tai toisten huomion kohteena oleminen aiheuttaa fyysisiä reaktioita (katso paniikkihäiriö) ja pelkoa jo etukäteen.
Erilaista: Kun erityisherkkä ei ole ylivirittynyt, esiintyminen onnistuu selvästi paremmin. Erityisherkkä reagoi tavallista voimakkaammin ympäröivään tunnelmaan. Kannustavassa ilmapiirissä myös introvertti erityisherkkä voi esiintyä. Jos sosiaalisten tilanteiden pelko on voimakasta, kaikki toisten antama huomio laukaisee pelkoa ja fyysisiä oireita.
7. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Yhteistä: Huolehtiminen, pohdiskelu, murehtiminen. Stressaantunut erityisherkkä voi olla ahdistunut ja huolestunut, nukkua huonosti, olla ärtynyt, kokea itsensä uupuneeksi, olla fyysisesti jännittynyt, ja hänellä voi olla keskittymisongelmia.
Erilaista: Erityisherkällä ahdistuneisuus ja huolestuneisuus ovat vähemmän hallitsevia eivätkä ne häiritse normaalia elämää.
8. Pakko-oireiset häiriöt
Yhteistä: Halu ja tarve tehdä ja ajatella ”oikein”, voimakas vastuuntunto, tarkkuus ja vaativuus omien tekojen suhteen.
Erilaista: Erityisherkkä voi olla esimerkiksi hyvin tarkka ja vastuuntuntoinen ympäristöasioissa ja mielellään kierrättää sekä kuluttaa eettisesti. ”Väärin” tekeminen ei kuitenkaan aiheuta voimakasta ahdistusta kuten pakko-oireisessa häiriössä. Vaativuus ei rajoita erityisherkän arjesta selviämistä.
9. Elimellisoireiset (somatoformiset) häiriöt
Yhteistä: Keskimääräistä suurempi herkkyys sille, mitä elimistössä tapahtuu. Taipumus reagoida esimerkiksi kofeiiniin ja alkoholiin keskivertoa voimakkaammin. Kipukynnys on joillakin erityisherkillä tavanomaista matalampi.
Erilaista: Somatisaatiohäiriössä oirekuvan taustalla on yleensä tunnistettava psykologinen ongelma tai laukaiseva tilanne. Vaikka erityisherkän elimistö on herkkä ja reagoi herkästi ulkoisiin ja sisäisiin virikkeisiin, erityisherkkä kokee itsensä yleensä täysin terveeksi.